Open main menu
EtusivuYhteystiedotLinkkejä

Mitä ovat sädesienet?

Joel Hakala

•

•

Sädesienet

Sisällysluettelo

Do not index
Do not index

Mitä ovat sädesienet?

Oletko koskaan miettinyt, mikä aiheuttaa "maakellarin tuoksun"? Vastaus piilee sädesienien (actinomycetes) tuottamassa kemiallisessa yhdisteessä geosmiinissa (geosmin). Nämä pienet eliöt vaikuttavat terveyteemme enemmän kuin arvaammekaan, erityisesti jos kärsimme kroonisesta inflammaatio-oireyhtymästä (Chronic Inflammatory Response Syndrome, CIRS).

Sädesienet - bakteereita vai sieniä?

Vaikka nimessä on sana "sieni", sädesienet ovat itse asiassa bakteereita. Ne muistuttavat ulkonäöltään sieniä, mutta ovat aivan oma juttunsa. Sädesienet viihtyvät kosteissa paikoissa, kuten maaperässä ja joskus myös rakennusten rakenteissa.

Miten sädesienet eroavat homeista?

Homeet ja sädesienet ovat molemmat mikro-organismeja, mutta niiden välillä on merkittäviä eroja:
  1. Rakenne: Homeet ovat aitotumallisia (eukaryootteja), kun taas sädesienet ovat esitumallisia (prokaryootteja) bakteereita.
  1. Kasvutapa: Homeet muodostavat rihmastoja, sädesienet kasvavat yleensä säikeistä koostuvina kolonioina.
  1. Lisääntyminen: Homeet tuottavat itiöitä, sädesienet jakautuvat pääasiassa kahtia.
  1. Ympäristövaatimukset: Homeet suosivat happamampaa ympäristöä, sädesienet viihtyvät paremmin neutraalissa tai lievästi emäksisessä ympäristössä.
  1. Aineenvaihdunta: Sädesienet pystyvät hajottamaan monimutkaisempia yhdisteitä kuin useimmat homeet.
  1. Vaikutukset terveyteen: Vaikka molemmilla voi olla haitallisia vaikutuksia, niiden mekanismit ja tuottamat toksiinit eroavat toisistaan [1].
 

Miltä sädesienet tuoksuvat?

Oletko joskus kävelyllä sateen jälkeen huomannut ilmassa ihanan, raikkaan tuoksun? Tai astunut vanhaan maakellariin ja aistinut vahvan, mullan tuoksun? Molempien näiden tuoksujen takana on sama yhdiste – geosmiini (geosmin) – jota tuottavat maaperän sädesienet (Actinobacteria). Mutta miksi meidän tulisi olla kiinnostuneita näistä tuoksuista, ja mikä on niiden yhteys krooniseen inflammaatio-oireyhtymään (Chronic Inflammatory Response Syndrome, CIRS)?
Sädesienet ovat pieniä, bakteerin kaltaisia organismeja, jotka tuottavat geosmiinia osana aineenvaihduntaansa. Geosmiini on kemiallinen yhdiste, joka antaa sateisen maan tutun tuoksun. Ihmisen nenä on uskomattoman herkkä tälle yhdisteelle – pystymme haistamaan sen jopa äärimmäisen pienissä pitoisuuksissa (5 parts per trillion). Vertauskuvallisesti tämä vastaa yhden sokerirakeen maistamista Olympic-kokoisesta uima-altaasta!
Sädesienien tuoksua kuvaillaan monin eri sanoin:
  • Maakellarimainen (earthy cellar smell)
  • Multainen (soil-like)
  • Kostea ja tunkkainen (damp and musty)
  • Maatunut (decomposed)
  • Homeinen (moldy)
  • Tunkkainen (stuffy)
  • Vanhan kellarin haju (old basement smell)
  • Kostean maan tuoksu (wet soil odor)

Haittavaikutusmekanismien ja toksiinien erot:

  1. Toksiinien tuotanto:
      • Homeet: Tuottavat mykotoksiineja, kuten aflatoksiinit, okratoksiinit ja fumonisiinit.
      • Sädesienet: Tuottavat erilaisia bioaktiivisia yhdisteitä, kuten entsyymejä, antibiootteja ja muita metaboliitteja.
  1. Vaikutusmekanismit:
      • Homeet: Mykotoksiinit voivat vaikuttaa suoraan soluihin, häiritä proteiinisynteesiä ja aiheuttaa DNA-vaurioita.
      • Sädesienet: Niiden tuottamat yhdisteet voivat aktivoida immuunijärjestelmää, aiheuttaa tulehdusreaktioita ja joissakin tapauksissa häiritä solujen toimintaa.
  1. Altistumisreitit:
      • Homeet: Pääasiassa hengitysteitse itiöiden ja toksiinien kautta, mutta myös ihokontaktin ja ruoansulatuskanavan kautta.
      • Sädesienet: Usein hengitysteitse, mutta myös ihokontaktin kautta, erityisesti aktinomykoosi-infektioissa.
  1. Immuunivaste:
      • Homeet: Voivat aiheuttaa allergisia reaktioita ja astmaa, sekä aktivoida sekä synnynnäistä että hankittua immuunivastetta.
      • Sädesienet: Aktivoivat erityisesti synnynnäistä immuunivastetta ja voivat aiheuttaa kroonisia tulehdusreaktioita.
  1. Pitkäaikaisvaikutukset:
      • Homeet: Jotkin mykotoksiinit ovat karsinogeenisia ja voivat aiheuttaa elinvaurioita pitkäaikaisessa altistuksessa.
      • Sädesienet: Voivat aiheuttaa kroonisia tulehdussairauksia ja keuhkofibroosia pitkäaikaisessa altistuksessa [2, 3].
  1. Toksiinien stabiilisuus:
      • Homeet: Monet mykotoksiinit ovat hyvin stabiileja ja voivat säilyä ympäristössä pitkään.
      • Sädesienet: Niiden tuottamat yhdisteet voivat olla vähemmän stabiileja, mutta jotkut, kuten endotoksiinit, voivat säilyä pitkään.
  1. Vaikutus CIRS-potilaisiin:
      • Homeet: Voivat laukaista voimakkaan tulehdusvasteen ja monielinvaikutuksia CIRS-potilailla.
      • Sädesienet: Voivat aktivoida erityisesti NF-κB-välitteistä tulehdusreittiä ja aiheuttaa pitkittyneitä oireita CIRS-potilailla [4, 5].
On tärkeää huomata, että vaikka homeiden ja sädesienien haittavaikutusmekanismeissa ja toksiineissa on eroja, ne voivat molemmat aiheuttaa vakavia terveysongelmia, erityisesti CIRS-potilaille. Molempien läsnäolo sisäympäristössä voi johtaa monimutkaisiin ja toisiaan vahvistaviin terveysvaikutuksiin, mikä korostaa puhtaan sisäilman merkitystä [6].

Mitkä tekijät lisäävät sädesienten kasvua?

Sädesienten kasvua edistävät monet tekijät:
  1. Kosteus: Korkea ilmankosteus tai kosteat pinnat.
  1. Lämpötila: Useimmat sädesienet viihtyvät 25-35°C lämpötilassa.
  1. Ravinteet: Orgaaninen aines, kuten selluloosa ja kitiini.
  1. Happi: Sädesienet ovat aerobisia, joten ne tarvitsevat happea.
  1. Vähäinen kilpailu: Ympäristöt, joissa muut mikrobit eivät menesty hyvin [7].

Mitkä tekijät vähentävät sädesienten kasvua?

Sädesienten kasvua voidaan rajoittaa seuraavilla keinoilla:
  1. Kosteuden hallinta: Pitämällä ilmankosteus alle 60%.
  1. Lämpötilan säätely: Viileät olosuhteet hidastavat kasvua.
  1. Ilmanvaihto: Hyvä ilmanvaihto vähentää kosteutta ja lisää hapen kiertoa.
  1. Puhtaus: Säännöllinen siivous poistaa ravinteita ja itiöitä.
  1. Materiaalivalinnat: Käyttämällä materiaaleja, jotka eivät tue mikrobikasvua.

Miten sädesienistä pääsee eroon tai miten niitä voi tuhota?

Sädesienistä eroon pääseminen voi olla haastavaa, mutta seuraavat menetelmät voivat auttaa:
  1. Kosteuslähteiden poistaminen: Korjaa vuodot ja paranna ilmanvaihtoa.
  1. Mekaaninen puhdistus: Poista näkyvä kasvu ja puhdista pinnat huolellisesti.
  1. HEPA-suodatus: Käytä tehokkaita ilmanpuhdistimia itiöiden poistamiseen ilmasta.
  1. UV-C valo: Ultraviolettivalo voi tuhota sädesienien DNA:ta.
  1. Otsonointi: Ammattilaisen suorittama otsonikäsittely voi olla tehokas, mutta vaatii varotoimia.
  1. Mikrobisidien käyttö: Jotkin desinfiointiaineet ovat tehokkaita sädesieniin, mutta niitä tulee käyttää varoen.
  1. Materiaalien vaihto: Pahasti saastuneet materiaalit voidaan joutua poistamaan kokonaan [9].

Sädesieni-altistus ja CIRS

CIRS:stä kärsivät ihmiset ovat erityisen herkkiä ympäristön biotoksiineille, mukaan lukien sädesienien tuottamille aineille. Kun CIRS-potilas altistuu sädesienille, hänen kehonsa voi reagoida voimakkaasti:
  1. Tulehdusreaktio: Keho voi käynnistää liiallisen tulehdusvasteen.
  1. Hengitysoireet: Yskä, hengenahdistus tai muut hengitystieoireet voivat pahentua.
  1. Iho-oireet: Joillekin voi tulla ihottumaa tai muita iho-ongelmia.
  1. Väsymys: Yleinen uupumus ja jaksamattomuus voivat lisääntyä.

Miten sädesienet aiheuttavat tulehdusvasteen?

Solutasolla sädesienet voivat laukaista monimutkaisen tapahtumaketjun:
  1. Tunnistaminen: Immuunijärjestelmän solut tunnistavat sädesienien tuottamia aineita vieraiksi.
  1. Sytokiinien vapautuminen: Immuunisolut alkavat tuottaa tulehdusta edistäviä viestiaineita, sytokiineja.
  1. Tulehdussolujen kertyminen: Sytokiinit houkuttelevat paikalle lisää immuunisoluja.
  1. Oksidatiivinen stressi: Tulehdusreaktio lisää vapaiden radikaalien tuotantoa, mikä voi vahingoittaa soluja.
  1. Krooninen tulehdus: CIRS-potilailla tämä tulehdusreaktio voi jäädä päälle, aiheuttaen jatkuvaa oireilua.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että sädesienien tuottamat yhdisteet voivat aktivoida tiettyjä tulehdusreittejä, kuten NF-κB-signalointia, mikä johtaa tulehdusvälittäjäaineiden lisääntyneeseen tuotantoon [5].

Mistä sädesieni-altistusta voi tulla?

Sädesieni-altistus voi tulla monesta paikasta:
  1. Kosteusvaurioituneet rakennukset: Sädesienet viihtyvät kosteissa rakenteissa, erityisesti kellareissa ja kylpyhuoneissa.
  1. Multa ja puutarhatyöt: Maaperässä on luonnostaan sädesieniä, joten puutarhanhoito voi altistaa niille.
  1. Ilmankostuttimet ja ilmanvaihtolaitteet: Huonosti puhdistetut laitteet voivat levittää sädesieniä.
  1. Kompostit ja orgaaninen jäte: Mätänevä orgaaninen aines on sädesienien kasvualustaa.
  1. Saunat ja uima-altaat: Kosteat, lämpimät ympäristöt voivat edistää sädesienien kasvua.
  1. Maatalousympäristöt: Heinä, olki ja muut maataloustuotteet voivat sisältää sädesieniä.
  1. Vesivaurioituneet kirjat ja paperit: Selluloosa on hyvä kasvualusta sädesienille.
  1. Ilmastointilaitteet: Huonosti huolletut järjestelmät voivat levittää sädesieniä.
  1. Kosteat vaatteet ja tekstiilit: Pitkään kosteana säilytetyt tekstiilit voivat kasvattaa sädesieniä [10].
  1. Juomavesi. Voit lukea lisää sädesienistä juomavedessä tästä linkistä.
  1. Viljat. Voit lukea lisää sädesienistä ja viljoista tästä linkistä.

Sädesienet iholla

Sädesienet voivat joskus aiheuttaa ihoinfektioita, erityisesti jos iho on vaurioitunut. Yleisin sädesienien aiheuttama ihoinfektio on aktinomykoosi (actinomycosis). Se on harvinainen, mutta voi olla vakava, erityisesti immuunipuutteisilla henkilöillä.
Oireet voivat sisältää:
  • Kovia, punaisia tai sinertäviä kyhmyjä iholla
  • Hitaasti laajeneva ihotulehdus
  • Märkäeritettä tuottavat haavaumat
CIRS-potilaat voivat olla alttiimpia näille infektioille heikentyneen immuunijärjestelmän takia. On tärkeää konsultoida lääkäriä, jos epäilee sädesieni-infektiota iholla [11].

Sädesienten tutkiminen käytännössä

Sädesienien läsnäoloa voidaan tutkia monin tavoin:
  1. Ilmanäytteet:
      • Vaikka ilmanäytteitä kerätään erityisillä keräimillä (kuten Andersen-keräin), tulokset voivat olla epäluotettavia
      • Mikrobit eivät vapauta itiöitä tasaisesti, vaan itiöinti tapahtuu sykleissä
      • Näytteenoton ajoitus voi siksi vaikuttaa merkittävästi tuloksiin
      • Ilmanäytteitä ei suositella ainoaksi tutkimustavaksi
      • Luotettavampi tutkimustapa:
        • Hyvin koulutettujen homekoirien kanssa voidaan paikallistaa rakenteissa kasvavat sädesienikasvustot, jonka jälkeen ne päästään todentamaan materiaalinäytteillä
        • Erikoiskoulutetut koirat pystyvät havaitsemaan sädesienet sekä kosteina että kuivina
        • Materiaalinäytteet antavat tarkempaa tietoa mikrobikasvuston laadusta ja laajuudesta
  1. Pintanäytteet:
      • Otetaan pyyhkäisynäytteitä pinnoilta steriileillä vanupuikoilla.
      • Näytteet viljellään ja analysoidaan laboratoriossa.
  1. Materiaalinäytteet:
      • Otetaan pieniä paloja rakennusmateriaaleista.
      • Analysoidaan mikroskooppisesti ja viljelymenetelmillä.
  1. PCR-testit:
      • DNA-pohjainen menetelmä, joka tunnistaa tarkasti sädesienien lajit.
      • Vaatii erikoislaboratorion ja -laitteiston.
  1. ERMI (Environmental Relative Moldiness Index):
      • Laaja homeiden ja sädesienien DNA-analyysi.
      • Antaa kokonaiskuvan rakennuksen mikrobitilanteesta.
  1. Homekoirat:
    1. Hyvin koulutettujen homekoirien kanssa voidaan paikallistaa rakenteissa kasvavat sädesienikasvustot, jonka jälkeen ne päästään todentamaan materiaalinäytteillä. Homekoirista ja homekoirien käytöstä tarkemmin osaa kertoa Selena Kankare: https://homekoiraturku.fi/
Tutkimuksia suorittavat yleensä sisäilma-asiantuntijat ja mikrobiologit. Tulosten tulkinta vaatii asiantuntemusta, sillä pelkkä sädesienien läsnäolo ei välttämättä tarkoita ongelmaa [12].

Kuinka usealla CIRS-potilaalla on ongelmia sädesienten takia?

Tarkkaa lukua on vaikea määrittää, sillä CIRS voi johtua monesta tekijästä. Kuitenkin arvioidaan, että jopa 80% CIRS-tapauksista liittyy kosteusvaurioituneisiin rakennuksiin, joissa sädesienet ovat usein osa ongelmaa [13].
Miten tietää, johtuvatko CIRS-oireet ensisijaisesti sädesienistä vai muista tekijöistä?
Tämä on haastava kysymys, sillä CIRS-oireet voivat olla moninaisia ja päällekkäisiä muiden tekijöiden kanssa. Kuitenkin seuraavat asiat voivat viitata sädesieniin:
  1. Oireiden paheneminen kosteissa ympäristöissä
  1. "Maakellarin" hajun yhdistyminen oireisiin
  1. Iho-oireiden korostuminen
  1. Positiiviset sädesienitestit ympäristöstä
Lopullisen diagnoosin tekee aina lääkäri, joka huomioi potilaan oireet, altistushistorian ja laboratoriotulokset. Usein tarvitaan moniammatillista yhteistyötä, johon osallistuvat lääkärit, sisäilma-asiantuntijat ja mikrobiologit [14].

Yhteenveto

Sädesienet ovat monimutkaisia mikro-organismeja, joiden vaikutukset terveyteen voivat olla merkittäviä, erityisesti CIRS-potilaille. Niiden ymmärtäminen ja hallinta on tärkeä osa terveen sisäympäristön ylläpitoa. Jos epäilet sädesieni-ongelmaa kotonasi tai työpaikallasi, on tärkeää konsultoida asiantuntijoita tilanteen arvioimiseksi ja tarvittavien toimenpiteiden suunnittelemiseksi.

Lähteet:

  1. Goodfellow, M., et al. (2012). Bergey's Manual of Systematic Bacteriology: Volume 5: The Actinobacteria. Springer Science & Business Media.
  1. Bennett, J. W., & Klich, M. (2003). Mycotoxins. Clinical Microbiology Reviews, 16(3), 497-516.
  1. Kędzierska, A., et al. (2021). Actinobacteria as a Source of Biologically Active Compounds—Antibiotics, Enzymes, and More. International Journal of Molecular Sciences, 22(16), 8850.
  1. Shoemaker, R. C., et al. (2013). Structural brain abnormalities in patients with inflammatory illness acquired following exposure to water-damaged buildings: A volumetric MRI study using NeuroQuant®. Neurotoxicology and Teratology, 37, 58-65.
  1. Schäfer, J., et al. (2009). Actinomycete metabolites activate NF-κB in human lung epithelial cells. Toxicology and Applied Pharmacology, 237(3), 322-329.
  1. Hyvönen, S., et al. (2018). Microbes in building materials for moisture damaged buildings. Rakennusfysiikka 2017. Tampere University of Technology.
  1. Palanichamy, V., et al. (2011). Optimization of cultivation parameters for growth and bioactive metabolite production in Streptomyces sp. Journal of Mycology and Plant Pathology, 41(2), 317-321.
  1. Johansson, E., et al. (2014). Streptomycetes in indoor environments; present, but non-culturable. PLoS One, 9(12), e114382.
  1. Andersen, B., et al. (2011). Associations between fungal species and water-damaged building materials. Applied and Environmental Microbiology, 77(12), 4180-4188.
  1. Rintala, H. (2003). Streptomycetes in indoor environments – PCR based detection and diversity. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja A3/2003.
  1. Wong, V. K., et al. (2011). Actinomycosis. BMJ, 343, d6099.
  1. Täubel, M., et al. (2016). The occupant as a source of house dust bacteria. Journal of Allergy and Clinical Immunology, 137(4), 1181-1186.
  1. Shoemaker, R. C., & House, D. E. (2006). Sick building syndrome (SBS) and exposure to water-damaged buildings: Time series study, clinical trial and mechanisms. Neurotoxicology and Teratology, 28(5), 573-588.
  1. Hope, J. (2013). A review of the mechanism of injury and treatment approaches for illness resulting from exposure to water-damaged buildings, mold, and mycotoxins. The Scientific World Journal, 2013, 767482.

Tietoa CIRSistä suomeksi suoraan sähköpostiisi!

Tilaa tästä uutiskirje ja jaan sinulle uusimmat uusiset sekä löydökset CIRSistä.

Tilaa uutiskirje

Kirjoittanut

Joel Hakala

CIRS.fi perustaja.